Dumbon juttuja! Parikymppisen takkutukan elämää ja öhinää laidasta laitaan, taiteilun, musiikin, valokuvauksen, tapahtumien ja mietelmien värittämänä.
keskiviikko 10. lokakuuta 2012
Uutta toimintaa
Jos sitä vihdoin sitä alottas kirjottamaan tätä blogia uudestaan. Eihän sitä voi aina keretä, kun on tässä tapahtunut yhtä sun toista. Tampereella on huippu meininki ja täältä en mihinkään enää lähde (paitsi ulkomaille vitusti hengaamaan). Nyt en jaksa sanatarkkaan kuvailla miten kaikki on mennyt ja miten menee, mutta lyhykäidessään:........ en halua olla ihminen. En halua olla samaa lajia tämän paskan kansan kanssa, joka tuhoaa vain itseään kaikin mahdollisin tavoin, vain ja siksi että voi pelastaa oman nahkansa. En halua kuulua rotuun joka alistaa kaiken muun tässä maailmassa alleen. En halua kuulua tähän rotuun, joka ajattelee vain itseään. En halua kuulua tähän rotuun, joka ajattelee vain omaa hyvinvointia kaiken muun edellä. en halua olla minä.
maanantai 27. helmikuuta 2012
Lämmintä piisaa
Aamu alkoi mukavasti valtavalla pettymyksellä! Eilen ostamani, täksi aamuksi tarkoitetut pekonini, olivat yön aikana hävinneet parempiin suihin! Minä vielä heräsin hyvällä mielellä, että nyt on pekoni aamiainen pitkästä aikaan, MUTTA EI! Iki-ihanat kämppäkaverit olivat yölliseen pikkunälkään napsineet minun rakkaat lihasuikaleeni naamareihinsa! Siinähän oli sitten aamu pilalla, hittolainen.
Kaaosteoria näytti voimiaan vielä päivän edetessäkin. Nyytiläinen säikähti Nipsua niin kovin (täysin syyttä tosin) että juoksi suoraa päätä Teemun kalliihkolle tietokonetuolille ja Kusta Lorotti sitten jumalattoman paniikkilammikon tuolin kautta lattialle :) sitähän siinä sitten siivoiltiin ja päiviteltiin hetkinen...
Noh, illemmalla tuli sitten hieman mukavampia tapahtumia vastaan.
Kreikkalainen ystävämme Theo otti yhteyttä ja lähetteli meikäläiselle hurjasti kuvia minun ja Mikun viimekesäiseltä ,sitäkin hurjemmalta Kreikan matkalta :-D Oli mukava jutella pitkästä aikaa ja melkein tunsinkin sen, jo hieman tuskallisen kuumaksi käyneen Kefalonian ilmaston ihollani.
Theoon tutustuminen oli kyllä onnenpotku :)
Pyöriskelimme ympäri vuoristoja autolla, (kyllä, kreikkalaiset ajavat HYVIN kovaa mutkaisilla vuoristoteillä ja välillä kyllä vähän pelotti henkikultani puolesta) kävimme pääkaupungissa Argostolissa, tippukiviluolassa, simpukkaisella rannalla ja vaikka missä muualla ! Theo esitteli paljon paikallisia ruokia ja oli kuin paraskin turistiopas. Voi että oli kyllä mukavaa :)
Jos jaksaisin rueta kertomaan siitä helvetillisestä kuumudesta ja niistä hirveistä ötököistä sun muista ällötyksistä, saisin kyllä aikamoisen tarinan kasaan, mutta säästän nyt omaa ja mahdollisten lukioitten aikaa ja mielenterveyttä ja pitäydyn vain muistelemaan niitä hyviä hetkiä. Aika kultaa muistot ja niin eespäin.
Nyt kun olen tässä päivän viettänyt koneella öhisten, niin on aika painua sosiaalisoimaan ja viihdyttämään vieraita. Iloiseksi yllätykseksi pojat kävivät kaupassa ja toivat minulle peräti 2 pakettia pekonia :D nyt voin mennä nukkumaan hyvillä mielin ja iloiten siitä että saan aamulla pekonit pöytään <3
Nyt kaappaan olusen ja painun sosialisoimaan!
hellurei!
Kaaosteoria näytti voimiaan vielä päivän edetessäkin. Nyytiläinen säikähti Nipsua niin kovin (täysin syyttä tosin) että juoksi suoraa päätä Teemun kalliihkolle tietokonetuolille ja Kusta Lorotti sitten jumalattoman paniikkilammikon tuolin kautta lattialle :) sitähän siinä sitten siivoiltiin ja päiviteltiin hetkinen...
Noh, illemmalla tuli sitten hieman mukavampia tapahtumia vastaan.
Kreikkalainen ystävämme Theo otti yhteyttä ja lähetteli meikäläiselle hurjasti kuvia minun ja Mikun viimekesäiseltä ,sitäkin hurjemmalta Kreikan matkalta :-D Oli mukava jutella pitkästä aikaa ja melkein tunsinkin sen, jo hieman tuskallisen kuumaksi käyneen Kefalonian ilmaston ihollani.
keijukaiset |
aika vakavat keskustelut vissiin rannalla :D |
Theoon tutustuminen oli kyllä onnenpotku :)
Pyöriskelimme ympäri vuoristoja autolla, (kyllä, kreikkalaiset ajavat HYVIN kovaa mutkaisilla vuoristoteillä ja välillä kyllä vähän pelotti henkikultani puolesta) kävimme pääkaupungissa Argostolissa, tippukiviluolassa, simpukkaisella rannalla ja vaikka missä muualla ! Theo esitteli paljon paikallisia ruokia ja oli kuin paraskin turistiopas. Voi että oli kyllä mukavaa :)
Jos jaksaisin rueta kertomaan siitä helvetillisestä kuumudesta ja niistä hirveistä ötököistä sun muista ällötyksistä, saisin kyllä aikamoisen tarinan kasaan, mutta säästän nyt omaa ja mahdollisten lukioitten aikaa ja mielenterveyttä ja pitäydyn vain muistelemaan niitä hyviä hetkiä. Aika kultaa muistot ja niin eespäin.
Nyt kun olen tässä päivän viettänyt koneella öhisten, niin on aika painua sosiaalisoimaan ja viihdyttämään vieraita. Iloiseksi yllätykseksi pojat kävivät kaupassa ja toivat minulle peräti 2 pakettia pekonia :D nyt voin mennä nukkumaan hyvillä mielin ja iloiten siitä että saan aamulla pekonit pöytään <3
Nyt kaappaan olusen ja painun sosialisoimaan!
hellurei!
perjantai 24. helmikuuta 2012
Nerouden ja Hulluuden raja on häilyvä
Olihan se pitkä tauko, mutta tulipahan pidettyä. Tästä kirjoittelemisesta siis! Nyt vois nostaa kissan pöydälle (tai alas siltä sotkemasta) ja aloittaa uuden ajan avaruushöpinät jälleen kerran. Tamperehhan on tottavie mielenkiintoinen kaupunki ja tänne tultiin, toivottavasti jäädäksemme :) En malta odottaa kevättä ja aurinkoa, enkä varsinkaan SEIKKAILUJA! Tuo lumi ja kylmä ilma rajoittaa hyvin paljon meikäläisen toimintaa ja mielialaa.. Paista paista äitiaurinko ja paista lettuja kanssa! Täällä on niin paljon puistoja, rakennuksia, lampia, puroja ja ylipäänsä hengausmestoja paikannettavana että ratkean!
Viimepäivät on tosiaan mennyt vähän turhankin masentavasti sängyssä maaten, enkä mitään ole oikein saanut aikaiseksi. Hyvä kun jaksaa aamulla vaatteet pukea päälle. En vaan ole talvi-ihminen. Jos talvi kestäisi sen muutaman kuukauden, niin voisin harkita asiaa uudelleen, mutta tällä puolenvuoden mittaisella koomalla ei ole mitään tekemistä hauskuuden kanssa! Tahtoo metsään ja tamppaamaan! Enkä tarkoita todellakaan mattojen tamppausta. heh.
Tämä oli nyt vain tämmöinen hiljaisuuden rikkova pään aukeaminen, joten tulevaisuudessa on sitten luvassa ehkä jotain mielenkiintoisempaa :--)
Tässä tähän loppuun tämmönen aiheeseen täysin liittymätön piirustus.
Olkaa hyvä!
cya
Viimepäivät on tosiaan mennyt vähän turhankin masentavasti sängyssä maaten, enkä mitään ole oikein saanut aikaiseksi. Hyvä kun jaksaa aamulla vaatteet pukea päälle. En vaan ole talvi-ihminen. Jos talvi kestäisi sen muutaman kuukauden, niin voisin harkita asiaa uudelleen, mutta tällä puolenvuoden mittaisella koomalla ei ole mitään tekemistä hauskuuden kanssa! Tahtoo metsään ja tamppaamaan! Enkä tarkoita todellakaan mattojen tamppausta. heh.
Tämä oli nyt vain tämmöinen hiljaisuuden rikkova pään aukeaminen, joten tulevaisuudessa on sitten luvassa ehkä jotain mielenkiintoisempaa :--)
Tässä tähän loppuun tämmönen aiheeseen täysin liittymätön piirustus.
Olkaa hyvä!
cya
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)