Joulumaailma

No eipä ole taas hetken päässyt tänne kirjoittamaan. Ensin olin hyvin kipeä, sitten oli paljon koulua ja sitten olin hyvin viihteellä kun saimme Mikun kanssa potkut työharjoittelusta :D

Ihan vähän jos nyt avaudun tästä työharjottelusta niin koittakaahan jaksaa kuunnella:
Olimmehan siis ravintola Kuukkelissa työharjottelussa (eli hotelli Kajaanin ravintolassa) ja hommat eivät ilmeisesti jonkun mielestä menneet ihan putkeen. Joka päivä oltiin ajoissa töissä, aina siistit vaatteet, aina hoidettiin kaikki hommat mitä annettiin hyvin ja nopeasti, eikä ikinä väitetty vastaan tai käyttäydytty muutenkaan asiattomasti.
Elikkä meidän osalta hommat meni putkeen ja mieli oli mitä mainioin, mutta omituinen pomomme ja hänen mielenhäiriönsä olivat ilmeisesti aivan eri mieltä. Kaikilta muilta työntekijöiltä saatiin hyvää palautetta työpanoksestamme ja he olivat muutenkin todella mukavia ja avuliaita.

Mutta sitten se tapahtui! Yksi ei niinkään kaunis päivä, tämä hullu pomo päätti hieman raottaa pandoran lipastaan ja avautua meille mitä me oikein olemme miehiämme! Noin vartin mittaisen haukkumisen päätteeksi, olin saanut selville että olimme ''tyhmiä, nuoria jotka eivät osaa eivätkä tiedä mistään mitään, kakaroita, väärällä alalla, kuin 16 vuotiaita amiksi'', sun muuta mukavaa mitä en jaksa enää edes muistella.
Suu auki me Mikun kanssa kuunneltiin että mitäs hiivattia tuo ämmä nyt oikein sekoilee, mutta asiahan ei jäänyt vain tähän.

Seuraavan viikon ajan se hullu vain haukkui meitä minkä kerkesi, vaikka kaikki hommat hoidettiinkin?
Oli hämmentävää, mutta yritettiin jaksaa, sillä työharjoittelua ei ollut kuin vähän yli viikko enää jälellä.
Ei siinä mitään, Miku sopi näyttöpäivänkin seuraavalle viikolle.. ja mitäs ihmettä!!!! Seuraavana päivänä kun menin
töihin, sanoi pomo vaan että nyt ulos :D:D

kävelin kyllä hymysuin sieltä persreiästä pihalle mutta jäi vähän kyllä kuukkelin paska maistumaan suussa.
Tämän jälkeen kyllä on alkanut suuri Kuukkeli kieltäytyminen ainakin minun osaltani :D
Jos kehtaatte mennä sinne syömään, niin varokaa, haarukat ja veitset ovat AINA LIKAISIA! ei sillä ettäkö katkera olisin...


Mutta nyt vähän piristystä tähänkin pakkaseen!!
Jouluhan se lähestyy uhkaavasti  ja minä olin kerrankin järkevä ostaessani lahjat jo alkukuusta! Olenhan niin kuulu siitä miten osaan todellakin käyttää rahani nopeasti ja kaikkeen turhaan, joten ihan kivahan se oli että ihmiset saa kerrankin kunnon lahjoja eivätkä mitään kolmen euron budjetilla ostettuja alemakkaroita, kuihtuneen joulukukan kera.

Tänään tuli ensimmäistä kertaa oikein joulufiilis! Olen tässä vain rauhallisesti heräillyt ja syöttäny kissat.
Nyt istun olohuoneessa kynttilöitten valaistessa pimeää huonetta, siemaillen lämmintä teetä ja kuunnellen enkelikellon rauhoittavaa kilkatusta. Oikein mukavaa sanoisinko!
Otinhan minä muutaman joulumaisen kuvankin tässä lekottelun lomassa!
Kynttilät kyllä pelastaa mielenterveyden näin kylmillä ilmoilla!

Tänään loppuu kyllä hetkeksi tämä joulufiilistely. Lähetään Mikuikuin kanssa baanalle ja repästään kunnolla ennen tätä rauhallisuuden ja muun mukavan juhlaa. Treenikämpälle mennään näyttämään mistä kana pissii ja miksi! :D
No ei nyt kuitenkaan, kuhan vähän pippaloidaan menetettyjen pikkujoulujen kunniaksi. Sitten onkin kivasti päivä aikaa palauttaa keho elämiskuntoon ja joulun juhlintaan. Ai kuinka odotankaan jouluruokia <3

Eikait siinä, ei taaskaan ole sen kummempaa asiaa. Joulun jälkeen voisi vaikka kertoilla sitten miten ne juhlapyhät meni  :D

Ei muutaku tonttulakit päähän ja rälläämään!
Hyvää joulua kaikille <3

Halloween!

No huh huh mitkä halloween bailut! Mikun kanssa innostimme ihmisiä pukeutumaan ja olemaan kerrankin lapsellisia! Hyvin onnistui ja kaikki näyttivätkin suhkot järkyttäviltä pienen meikkausoperaation jälkeen.
Mehän Mikun kanssa suunniteltiin pukumme jo ajoissa ja pienen kierrätyskesus-kirppari kiertelyn jälkeen löysimme sopivat rekvisiitat! Oltiin sitten koulutyttö zombeja! HOHOO!

Ja päällemmehän me roiskimme ihka aitoa naudan verta! Homma meni vähän häslingiksi kun jo hieman nauttineena rupesimme maskeeraamaan muitakin verellä ja kajaalilla :) Vessamme näyttää hieman teurastamolta..

Happy horror crue

Zombi kaulailee? Yrittää kaulalle?



Äänetöntä väittelyä



Zombi ja Noita Papin kimpussa. Ja hän kun toivoi vain yhtä pikkupoikaa polvelle istumaan :D



Lisää kuvateksti



Meikkikerho!

heavymetal Marco ja kuoleman kukka

Kerttuh!

Jonne pedofiili, nekrofiili pappi :) karmein puku!



Jane noita-akka



Tilanne.

 Kaikki meni melkein odotetun hyvin kunnes rupesimme pelaamaan juomarulettia :D Omituisina tunnelman kohottajina olivat neljä pahaa: soija, punaviinietikka, oliivivesi sekä lehmänveri shotit :D Jonnehan tyylikkäästi meni vessan puolelle tyhjentämään mahaansa soija-shotin jälkeen kun Marco taasen kylmän viileästi tyhjensi veret kitusiinsa ilman sen kummempia ongelmia. Siinä jonkun aikaa pelailtuamme alettiin täytämään laseja joko viinalla, kaljalla-viinalla tai siideri-viinalla :D No siinähän se hyvin tulikin ilmi että on se viina vaan viisasten juoma. Sen verran tuli typerehdittyä.



Hieno kynttilänvalo tunnelmakuva

 Loppuiltahan ei mennyt ihan loistavasti mutta olihan tuota hauskaa :D Muistan hämärästi miten riehuimme kutolan tanssilattialla purren(?) kanssatanssioita.. itselläni on purujälet olkapäässä enkä todellakaan tiedä miksi.
Kotimatkallahan kävimme ilmeisesti hesessä missä kuulemani mukaan tiputtelin ranskalaisia enemmän pöydälle kuin suuhun, mikä on todella noloa. Ja tottakai kaaduin naamalleni muutamaa sataa metriä ennen Mikun vihreää taloa ja onnistuin saamaan päähäni KOLON ja jalkani mustiksi ja kävelykelvottomiksi. Käveleminen tuottaa aika käsittämätöntä tuskaa.. Miku oli hävittäny toisen säärystimen jossain matkalla (:D) ja potkaisi kengän vahingossa jonkun parkkikatoksen päälle. En tiedä mitä ihmiset on ajatelleet jos näkivät meidät. Yksi verinen zombi nauraa ja kiipeää hakemaan kenkäänsä takaisin ja toinen huojuu odottamassa. .Ilta päättyi siihen että miku sai talutettua minut ilmeisesti kotiinsa ja paikkasi haavani laastareilla :D Heräsinpä aamulla yhdentoista aikaan mikun sängyltä Mikun jalat melkein suussa .. Happy Halloween!!

Mind Tattoo: Löytöpaitaa

Mind Tattoo: Löytöpaitaa: "Olenko kertonut koskaan, miten paljon rakastan isoja kotipaitoja? PALJON! Tykkään hirveästi isoista ja pehmeistä villapaidoista joihin voi k..."

Löytöpaitaa

Olenko kertonut koskaan, miten paljon rakastan isoja kotipaitoja? PALJON! Tykkään hirveästi isoista ja pehmeistä villapaidoista joihin voi kääriytyä lämpimään, kun ulkona riehuu pahin pakkanen ja lumimyrsky. Yksi kaunis päivä käytiin Mikun kanssa kiertämässä hyvinkin paikallinen kirppari, olikohan nimeltään Vanha aitta tai Tavara aitta tms. Tällä reissulla löysin (huomattavan huokeaan hintaan) 2 huippua tursotus paitaa. Alkoi jo tuntuakkin vähän epämukavalta, kun olen käyttänyt H&M:ältä ostamaani harmaata villatakkia yhteen putkeen siitäasti kun sen kaupasta kotiin toin :D Mitenkähän kauan siitä jo on? en halua edes ajatella, mutta se oli kyllä rakkautta ensi kosketuksella. Siinä on vielä niin söpö tyttömäinen muotokin!

Otinpas sitten löydöistäni kuvia, luultavasti vain omaksi ilokseni, mutta kiva jos jotain muutakin kiinnostaa. Oli hauskaa taas Photarin kanssa ja päädyin tämmöiseen tosi spesiaaliin muokkaustyyliin :D Nauroin jo täällä itsekseni miten kauhean ysärimäisiä mainoskuvia näistä tuli, mutta pääasia on että on hauskaa. Katsokaa ja naurakaa, tarvittaessa itkekää..



Kuva 1. H&M villatakki-ihanuus



Kuva 2. Harmaasävyinen superlämmin pusakka. Kelpaa röllöttää ja juoda teetä tämä päällä!



Kuva 3. Tässä on kyllä värit vähän pyllyllään. Paita on oikeasti sinertävämpi
ja paljon kirkkaampi. Minusta ihan huippu kuvio eikä nukan nukkaa missään!
Lisäksi vähän glitterlankaa siellä täällä :D

 


Saapi nähdä elävätkö nuo paidat alkuperäisen muotoisena kauankin kaapissani ja päälläni vai innostunko vielä joskus ompelemaan niistä jotain hämmentävää. Nyt on taas talven tullen alkanut kiinnostamaan vaatteitten ja kaiken muun näpertely ja kohta aloittelenkin uuden talvitakin ompelua! Kankaan jo jopa sain ostettua (ale-laari paras laari) ja vaikka siinä onkin valmiina ohuehko toppavuori, ajattelin käydä vielä myöhemmin ostamassa jonkun lämpimän fleese-kankaan ja tuplavuorettaa takin että varmasti tarkenee koko talven! Onhan nyt luvattu sitä kylmintä talvea tuhanteen vuoteen o___o

Mutta takista lisää myöhemmin. Toivottavasti saan sen tehtyä ja siitä tulee hyvä :)

Hyvää yötä, varo pöytää!

Gasmask on!

No mehän Mikun kanssa taas innostuttiin. Tuli Varustelekalta pukettia postissa, joka sitten innoitti minua uuteen blogimerkintään! Jo teoriatunneilla oli meillä aika rauhaton meno ja sensijaan että olisimme keskustelleet erillaisista tarjoilumenetelmistä, me suunnittelimme ensikesäksi omaa venettä! Olihan meillä hienoja (lue huonoja) piirustuksia ja kaikkea, mutta tuntui että niidenkin pääidea oli vain oma merirosvolippu... Itsehhän tunnen olevani hyvinkin aikuinen ja vakaa persoona, eikö kuulostakkin siltä? Mikuakaan en syyttäisi liian vakavana olemisesta :D

Eniveis, minun täytyy esitellä Mikun hulvaton koira Nox (Nosferatu), sillä sitä ei yksinkertaisesti voi jättää huomiotta, vaikka sen olemattomuutta välillä toivoisikin. Päätin elukkaa havainnollistaakseni kaivaa vanhasta matkalaukustani minun ja Mikun sodanaikaisia kuvia, joissa olemme salaisessa soluttautumistehtävässämme Saksalaisten seassa. Muistona niiltä hulluilta ajoilta, minulla on vain nämä pari kuvaa,  kaasunaamari, sekä koppalakkini. Mikulle propsit hyvinsäilyneestä karvalakista!

Nox ja Mikuikui. Tällä reissulla löydettiin aikakone (jos joku ihmettelee nuorekkuuttamme)

Sillonki oli tuo Hitler hiusmuoti näköjään

Tässä täysvarustus päällä ja tantereelle menossa

Löyetiin salakapakka. Miku hieman huppelissa

Noxin kamuja tämä tässä. Samaa kieltä eivät puhuneet mutta ymmärsivät toisiaan. Kaatui rintamalla.

Koppalakkini merkki tässä näin pelotteena teille

Olihan ne aikoja ne. Noxilla vieläkin havaittavissa omituisia tapoja ja käyttäytymishäiriöirä, mutta kai ne siitä ajan kanssa. Nykyjään lepponen kaveri eikä rintamalle ikinä yksin jättänyt! Hullu oli meidän soluttautumistehtävä (josta en saa puhua enempää) ja kyllähän me siitä kunnialla selvittiin! Arpia jäi niin mieleen kuin ruumiiseenkin , mutta ei vastustajillemme ei jäänyt edes sitä. HAH!

auf Wiedersehen!


 Netistähän me nuo päähineet sun muut tilattiin kun eihän kukaan mihinkään aikakonehömppään kuitenkaan usko :D
(Tai niin ainakin toivomme, paljastua kun emme näinä päivinäkään saisi) (ps:meitä tarkkaillaan)

Kannustushuuto!

ikävöin yhtä rakkaimmista ystävättäristäni, joka tulee tekemään vielä suuria asioita.
NOORA, MINÄ LUOTAN SINUUN!

Jos joku kysyy niin Noorahan ei itse pyytänyt minua laittamaan tätä merkintää blogiini :)

Herkkuja ja hyvää mieltä

Enpäs ole hetkeen kerinnyt taaskaan kirjoitella tänne, kun nyt on ollut kaikenlaista hyvää ja pahaa.
Hirveä inspisaalto iski minuun ja sain jotain jopa kätöislläni tehtyä! Cernit massa on kyllä hauska asia! Teinpä siis hassuja koruja tässä tylsyyteeni ja tulihan niistä aika veikeitä. Jos innostaa niin voin myydäkkin noita, koska minusta tuntuu että kaikki laatikot vielä jossainvaiheessa täyttyvät tekeleistäni. Laittaapi vaikka sähköpostia : pikku.piipuli@hotmail.com tai soittaa mikäli puhelin-numeroni omistaa :) Tässäpä siis esittelyssä muutama valmistunut yksilö.

tätä en kyllä myy! mutta voin tehdä saman tyyppisiä uusia kyllä

Tässä on mennyt viikko, välillä mukavasti ja välillä ei niin mukavasti, mutta jokatapauksessa loikoillessa.
Mukavaa vaihtelua rankoille koulupäiville tämä lomailu. Aamulla sitten takaisin Kisälliin tarjoilemaan.
Oman mukavan paniikkihäiriö diagnoosini innoittamana piirsin myös kyseenalaisen kuvasarjan hyvästä mielestä. Kuvathan ei ole milläänlailla kantaaottavia tai mitään muutakaan kovin syvästi ajatelua, vaan ihan vain nopeahkoja raapustustuksia muutenvaan. Älkää siis ajatelko mitään typerää tai vetäkö outoja johtopäätöksiä kiitos!

Sen verran voin paniikkikohtauksistani avautua, että ei ole mukavaa hommaa ollenkaan se.
Toivottavasti koulussa menee hyvin nyt lääkintää saatuani. Toivoa sopii ainakin. Toistaiseksi on hyvä olo ja jees mieli, että eiköhän se tästä. Ei siitä sen enempätä siis.

Kohta sitä päästään meijänkin perhettä muuttamaan! Porukoitten pihalle on noussut kivan näköinen uusi omakotitalo (tai ainakin seinät on pystyssä, sisällä tuskin nyt on vielä hirveän hienon näköistä) ja meidän tuleva pieni mökkimme näyttää sen takana ihan piharakennukselta :D Mutta siltikin odotan muuttoa innolla! Ajatella, ihan oma talo! JES! Ja saahan maalata seinätkin miten tykätään ja oma piha ja pihasauna ja kaikkee! Pääsen leikkimään kunnon kotivaimoa ja laittamaan ruokaa miekkoselle omassa pikku keittiössä. Kakkukestejä ja saunailtoja lupaan pitää! Jos jo jouluksi sinne pääsisi niin ilosta vingahtaisin!

Kerrankin kun tulot nyt hieman nousivat työvoimapoliittisen koulutukseni johdosta, päätin ilahduttaa itseäni Ebayn ihanalla maailmalla. Tilauksessa onkin jo muutamia mukavia talvilämpöisiä vaatteita :) Niistä laitan ehkäpä kuvaa postin saavuttua.

Kissat tosin eivät rahan tulosta yhtään hyötyneet. Heräsin nimittäin todellisuuteen ja huomasin mitä hirveitä plösöjä nuo katit on! Ei ihmekkään, sillä laskeskelin että meidän kolme kissaa syö melkein 2 kertaa enemmän ruokaa päivässä kun Ellun ja Arin 6 kissaa .___. Elikkä voitte kuvitella millaisia palloja nuo on nykyjään. Kissat siis joutuivat ainakin tilapäiselle laihdutus kuurille ja nyt ne saavat pari kertaa päivässä tietyn verran kuiva ja märkäruokaa, sen sijaan että se jumalaton kuivaruokakuppi (joka tyhjenee yleensä päivässä) olisi kokoajan lattialla. Nyt ei sitten voi keittiöön mennäkkään ilman että kaikki kolme hullua ei pyörisi huutaen nilkoissa kamppimassa milloin minnekkin. Kyllähän sitä tämmöinen heikko luonne aina välillä innostuu heittelemään makkaraa nassukoille, mutta kyllä se nyt on vaan niin, että katit on saatava vähän normaalimpiin mittoihin. Olivat sitten tyytyväisiä tai ei, terveys on pääasia.

Huh eipä tänään sitten varmaan muuta asiaa ollutkaan. Tulihan tässä jo vähän vuodatettuakin.

Lopuksi kuva vielä ihanasta pikku lahjasta millä Jaakko minua yksi kaunis päivä ilahdutti <3

Hallin haikeat hautajaiset

Tulipahan nekin kinkerit vietettyä! Populaa oli halli pullollaan ja meininki (ainakin alkuillasta) mahtava. Hallin kohtaloa ajatellen, mieiala oli aikalailla tasaisen korkealla ja olihan ne bileet jo hyvinkin saatu käynnistettyä kun saavuimme noin 3 - 4 aikaan paikalle. Itsehän join alkuhetket limukkaa, takavasemmalta hiipivän pienen pahanolon takia, mutta alkoihan se olut minullekkin illanmittaan vähän maistua. Rellestämään en kyllä jaksanut ruveta ja hyvä niin, sillä paikat olivat kyllä sunnuntaina niin kipeät etten olisi mitään kankkusta siihen päälle jaksanut enää ottaa.

Porukkaa tuli paljon!



Etelän heebot



Keskittynyt katse kyllä





Edezz



Kuka se siellä esittelee illan juomia!

Ei nyt niin hirveän juhlivia ilmeitä :D


Tottahan toki pihalla piiritettiin puu hautakynttilöillä ja oli oikein hautajaispuhekkin!  Piirissä oli laskujen (ja minun muistini) mukaan vähän vajaa 70 ihmistä. Voin toki olla väärässäkin, kun tuo muisti ei aina pelaa ihan toivotulla tavalla.. Lauluna kuulkaa korpemme kuiskintaa ja kolmen sekunnin hiljainen hetki hallin muistoille.
Ei tänätalvena pojat enää sisätiloissa rullailekkaan. Tervetuloa vaan Hunajakujat ja muut mukavat perhana!

Vielä muutama kuva itse hallista. Enpä älynnyt enempää ottaa, ja kamerankin vein hyvissä-ajoin autoon piiloon, ennen kaikkien rymyämisvaihetta. Kerrankin ajattelin ennen kuin toimin ja Jaakon kamera säilyi ehjänä.

Mahtavan tökeröhkö muokkaus kisoista, mistä en tietenkään älynnyt jostainsyystä ottaa enempää kuvaa. Olen ääliö

Kemut menivät muutamaa haaveria lukuunottamatta ihan mukavasti. Nilkkaani napsahti ikävästi lauta, jonka seurauksena en vielä nyt maanantainakaan ole pystynyt kävelemään kunnolla, ja sattuipa joku apina kaatamaan sohvankin millä istuin, joten selkähän on sitten kuperkeikan takia ihan tohjona. Huomenna sitten virkeänä tarjoilemaan Kisälliin nilkuttavana ja muutenkin semi vammaisena. Aina minuun osuu, olinpa itse syyllinen tai en. Kiitos maailma siitä.

Kiitos kinkereiden järjestäjille!