Oulu tour

Käytiin harrastelemassa pikku matkustelua ja saavuimmekin turvallisesti määränpäähämme Ouluun!

Matkan syynä oli siis sukulointi, mikä jäikin aika lyhyeksi vierailuksi matkamme viivästymisen takia.. Matkaanhan piti luonnollisesti lähteä jo aamupäivällä, mutta jostain syystä lähtöajankohta olikin neljän jälkeen päivällä, huoh. Ikinä ei nämä aikataulut pidä meikäläisillä :D

Matkaan kuitenkin päästiin ja jopa perille asti ilman ongelmia. Matkaeväänä oli limpparin lirut ja aski salmiakkia. Onneksi perillä odotti hieno päivällinen ja hyvää oli!

Kivoja maisemia riitti kyllä matkalla.

Ihmettelin kun tänäkesänä Kajaanissa näkyi peräti 5 korppia, mikä on suhteellisen harvinaista täälläpäin, mutta suorastaan järkytyin, kun Oulussa niitä lenteli noin viidensadan pään porukoissa taivaan täydeltä. Harmi kyllä kamera jäi autoon, enkä niistä saanut kuvia. On ne silti kyllä isoja ja hienon näkösiä elukoita.

Paluumatkalla alkoi tottakai olla sitten aika pimeää, joten sain hyvän tilaisuuden näpsiä hauskoja kuvia :D

Kyllä! Mínulla oli hauskaa kameran kanssa :D Kunnes akku loppui JUURI KUN OLIN PÄÄSEMÄSSÄ VAUHTIIN!! No ehkä se oli ihan hyvä juttu, sillä luultavasti koko blogi ja tietokone, kamerasta puhumattakaan olisi ihan täynnä samanlaisia kuvia, joita kuitenkaan kukaan ei edes jaksaisi katsoa.

Oltiin kyllä parhaaseen aikaan liikenteessä, näin niinkuin hirviä ajatellen. Syksy, Pimeää, Vasta alkanut hirvestys aika. Hell yeah! Todellisena yllätyksenä emme kuitenkaan nähneet hirven hirveä koko matkalla! Onneksi. Kivempi katsella hirvosia telkusta kuin tuulilasista puoliksi ulkona, puoliksi sisällä ja tehostavan veriläiskän kanssa.

Mitä nyt tietä tarkkailin niin oli kyllä useampi kuin kymmenen random jarrutusjälkeä näkyvissä. Kaikilla ei ilmeisesti ole ollut niin hyvä tuuri kuin meillä.

Ketun kerkesin vilaukselta nähdä tienposkessa. Oli kyllä pulska ja punainen kaveri. Tämä repolainen oli ilmeisesti saanut selville miten ne pihlajanmarjat saa puusta nassuun :) Oli vaan niin nopea välähdys etten kerinnyt edes kameraa sanoa, saati ottaa sitä laukusta ja näpsäistä kuvaa..

Kivahan se oli täältä elävien hautuumaalta päästä välillä pois tuulettamaan kalman haju vaatteista.

Huomenna sitten reippaana Kisälliin tarjoilemaan! See Ya!

Muff-nam

Tänään heräsin hullulla virkeydellä päivään! Olo oli mitä parhain ja mieli mahdollisesti vielä parempi. Rupesin heti noustuani siivoomaan, pyykkäämään, kokkaamaan ja tiskaamaan kuin sekopää ! Kämppä kiiltää nyt kuin viimeistä päivää.
Aamun hullun siivousvimman yli päästyäni, sain hirveän pakkomielteen kokkailla ja leipoa muffinsseja!
Kävin kaupassa ostelemassa kanaa ja paljon vihanneksia ja tein tosi hyvää keittoa. Voi että on palkitsevaa kaiken työn jälkeen syödä omaa onnistunutta keitosta. Ja voi että tuli ähky, kun sitä tuli niin paljon litkittyä. urgh!
Muffinsseja pohtiessani päätin yhdistää kaksi reseptiä ja tein suklaa muffineita sitruunakuorrutteella. Kerrankin koko päivä muffineja myöten, meni putkeen! :-)

Pauliinakin himoitsi ihania leivoksiani :D

Päivä on ollut erittäin onnistunut tähän mennessä ja toivottavasti se jatkuukin sellaisena!
Nyt minä lähden kaiken tämän touhuamisen jäkeen viihteelle (hyvin ansaitulle).
moro muffinssit!<3

Hello Yellow

Aamu alkaa lämpimällä ja keltaisella, nimittäin sillä kun Nyyti päästää hätäkuset minun päälle säikähtäessään Nipsua! Toinen on niin pieni ja kaikki aina kiusaa. Noh en jaksanut rueta heti siivoomaan niin nyt Jaakko nätisti nukkuu lätäkön vieressä. Toivottavasti se ei unissaan kierähdä minun puolelle sänkyä..

pieni ja syyllinen

Ensimmäistä kertaa varmaan puoleen vuoteen heräsin näin virkeänä! Suorastaan AD/HD:maisena.
Tosi levoton olo ja pitäisi päästä äkkiä pihalle, vaan kaikki ystäväiset ovat koulussa, töissä tai nukkumassa V__V ärsyän.




ensin keltainen, sitten vihainen

 Vaikeeta tämä tytöttömyydestä kouluun tottuminen. Tuntuu että aika ei riitä mihinkään, eikä mihinkään ole aikaa, eikä varsinkaan saa mitään aikasesi! Ja aamut on niin vaikeita että meinaa monesti jäädä se lähteminen välistä, kun nukahtaa istualteen teekupin ääreen.

Tukia odotellessa aika ei taas kulu millään. Ennen puoltakuukautta tili on tyhjä ja itkettää.
Onneksi tuota koulua käydessä saa sentään muutaman saturaisen enemmän massia kun työttömänä. Saa kissatkin vähän laadukkaampaa ruokaa :D

Vois kyllä sienestämään lähtä kun tätä energiaa riittää! luulisi olevan hyvin pinnassa nyt kun on satanut ja kaikkea :) Kuitenkin kerään myrkkysieniä ja myrkytän kaikki tutut minun mahtavilla sienisooseillani..
i hope not!

Nyt menee tämä jalkojen vipatus niin kovaksi ettei kertakaikkiaan jaksa istua enää paikoillaan :D pakko päästä pihalle ja vauhdilla! Voisi ottaa vaikka kameran mukaan, jotta sais jotain kivaa matskua tännekkin. Mikäli siis eksyy johki outoihin tilanteisiin ja paikkoihin..

seo moro!

red, red, red

Vaihdoin onnistuneesti blogini taustaväritystä ja samalla sain huiman päänsäryn loppumaan lämpimän teen ja Cappucino suklaan avulla. Päänsärkykin luultavasti johtuu tästä masentavasta syysilmasta ja tihkusateesta. Älkää olko huomaavinanne typeriä kirjoitusvirheitä btw.. Onneksi alkoi ihana pikku loma! Maanantaihin asti saa lekotella ja rellestää ihan vapaasti, tosin se on hieman haastavaa rahatilanteen huomioon ottaen..

Mikun kanssa käytiin palauttamassa 8 pussia limpparipulloja, mitä sen porukat oli jemmannut vissiin pitemmänkin aikaa :-D Rahaa tuli sen verran, että kotiin saavuttuani ja avattuani naamakirjan, (yhyy) Miku laitteli välittömästi viestiä ja kertoi päättäneensä että tänään juhlitaan! Minultahan ei henkilökohtaista mielipidettä edes kysytty, vaan Miku sanoi jo sumplineensa asian puolestani.. Noh eipä sitten jääny minulle mitään turhaa ajateltavaa, go with the flow ja niin eespäin..

Tänään ei kyllä ole mitään erikoisempaa tapahtunut. Käytiin hengailemassa eläinten hautausmaalla ja sese vasta oli hämmentävää! En ymmärrä miksi ihmiset päällystää elukoittensa haudat mitä omituisimmilla ja ahdistavimmilla tavaroilla!? Oli vaikka minkä näköistä koira patsasta ja koristetta ja vaikka sun mitä.
Ja hautausmaan kunnosta voisin kyllä ylläpitäjille pari sanaa sanoa! Mitä järkeä on pitää muutenkin rikkinäistä porttia kiinni jos kaikki ympärillä oleva aita on jokatapauksessa kaadettua, lahonnutta ja umpeenkasvanutta? Poluista haudoille ei ollut paljon jälellä kun kaikki mahdollinen kasvusto on peittänyt sen, useimmat haudat ja kaiken muunkin mikä maassa makaa. Eli siis rämmittiin hautausmaalla missä kaikki oli rikki, umpeen kasvanutta, vetistä tai pelottavaa V____v Soronoo ei meikää kyllä niillä huudeilla uudemman kerran näy! Harmi ettei kamera tullut mukaan, olisi vaikka voinut pariin kauhuleffaan ottaa matskua :-D

Päivä se tästä vielä etenee ja minä etenen Mikun poikatyttöboxiin vaikuttamaan. Sii juu leidör alligeidör!!

Hehkuvan punainen hautuumaapuupää

Hylätty retki

Kävin eilissäpäivin kaverini Jonnen kanssa käveleksimässä metsässä ja törmäsimme hyvinkin hämyyn paikkaan. Kävelimme muina miehinä mäntyjen keskellä ja yhtäkkiä saavuimme oudolle hiekka-aukealle. Teitä kulki ristiin rastiin pienien metsäplänttien ympärillä ja jokapaikassa oli käsittämätöntä rojua. Vanhoja ulkohuusseja, pieniä leikkimökin näköisä taloja, putkia, lamppuja ja kaiken maailman teollisuusrojua.

Ihmeteltiin siinä aikamme, että mihin ihmeeseen päädyttiin, kunnes spottasin puitten välistä hienoja vanhoja autoja! valitettavasti ei ollu järkkäri mukana, niin piti napsia kännykkäkameralla kuvia, mutta kai niistäkin jotain selvää saa :D



auton merkistä ei mitään tietoa, sillä kaikki mahdollinen siihen viittaava oli revitty irti







Sinne oli vanha rouva jätetty, ilmeisesti hyvinkin viimeiselle etapilleen

Toisesta pusikosta löytyi tämä hupaisa pikku sammakko! Ei tällekkään pikkuneidille löytynyt merkkiä mistään. Kertokaa jos tiedätte!



Ilmeisesti tuulilasi oli sulanut autosta sen eteen, minulle hyvinkin tuntemattomasta syystä

Muutama kiva kärpässienikin eksyi eteemme kuvattavaksi. Aika veikeitä olivat ja niitä oli paljon!!



I Found It, I Ate It, I Hated



Puhutaanko siitä miten paljon tuolla metässä oli hirvikärpäsiä!!?? Niitä oli nimittäin sietämättömän paljon! Vuoronperään hakkasimme, läpsimme ja haroimme toisiemme hiuksia kokoajan kovasti huutaen. Hirveän ällöttäviä ja vikkeliä otukisa, ja kun ne pääsee hiusten sekaan. niitä ei meinaa millään saada pois. Lisäksi ne ei kuole millään ;___;

Hirvikärpäs episodia ennen kuultiin parin metrin päästä, puitten takaa hirveää oksien poikki raksumista ja rusahtelua, josta nopea päätelmä oli: HIRVI TAI KARHU ÄKKIÄ POIS NYT APUA!!:D Jonne kaatui juostessaan määttäälle naama edellä ja nousemisen sijaan jäi nauramaan miten huono elokuvamainen kohtaus hänen lentämisensä oli ja miten karhu olisi jo hänet raadelllut jos olisi perään viitsinyt lähte :D Hieman pelokkaina  mutta huvittuneina jatkoimme matkaamme eri suuntaan, jolloin sitten löysimme tämän edellämainitun omituisen kaatopaikan.

eipä muuta siltä päivältä sitten :D heijdoo

Syksyn värien loistoa

Niinhän se vain on, että kesä meni menojaan ja nyt on sitten hemmetin kylmä! Tosin kylmästä viis, sillä syksyn värimaalilma on kyllä ihmettelyn arvoista. Ja mikä parasta, mätäkausi on ohi ja tatuoinnit paranevat huimalla vauhdilla, eikä tarvihe huolehtia värejä polttavasta auringosta, tai hikoilusta :D

Olikin sitten pakko kuvata hieman tatuointimusteiden väriloistoa!



Syötävän imeliä

Musteitahan minä omistan varmaan lähemmäs kolmeakymmentä erillaista, mutta tuossa nyt muutama lemppari<3
Aina kun jää jostain ylimmäärästä massia, pitää sormet syyhyten näppäillä nettiin ostamaan uusia värejä. Kaikkeen sitä saa itsensä koukutettua :D Onneksi kohta alkaa pitkä ja kylmä talvi, niin voi piristää omia ja muiden harmaita päiviä tatuoimalla kivan värikkäitä kuvia!
Tosin tämä nykyinen koululais aikataulu vähän rajoittaa tekemisiä :(

Pois mun radiosta niljake!

Ketä muuta oksettaa? Älämäni hirveimpiä hetkiä on valehtelematta ne, kun tuo hirveä niljakas penikka näkyy tai kuuluu yhtään missään!!Mikään elävä olento, varsinkaan ihminen, ei IKINÄ ole saanut minussa heräämään samanlaista ahdistusta ja epätoivoa  kuin Justin the oksennuslima Bieber. En oikeesti voi sanoilla kuvailla näitä kauheita tuntemuksia ja ajatuksia mitä tuo naama ja lauluääni nostattaa ylleni! Kylmät väreet on pientä tähän tuskaan verrattuna.

Sika sairasta

Omituinen viikko ollut kyllä kotona ja koulussa. Luulin taudin jo hellitäneen, sillä olo oli normaalihko koko viikonlopun ja alkuviikon koulussakin. Mutta eihän se ihan niin mennyt! Olin vaan niin autuaana popsinut särkylääkkeitä aamusta iltaan, etten tajunnut olevani vielä hyvinkin kipeä :D Tiistai iltana, kun lääkekaappi kumisi tyhjyyttään, ajattelin että eiköhän se tämä tauti ollut tässä. No ehei! Kun särkylääkkeitten vaikutus loppui iltasella, iski korvakipu tuplasti pahempana ja kumpaankin korvaan yhtäaikaa! Kuinka mukavaa! Jaakkohan se lähti urheana yötävasten hakemaan kaikilta mahdollisilta kavereilta lääkekaapin täyttöä silläaikaa kun minä neuloin ja pillitin kotona. Sillä hetkellä päätin että tämä loppuu nyt tähän ja varaan aamulla ajan lääkäriin. Nyt on lääkkeitä kaappi täynnä ja antibioottikuuri päällä pärisemässä.

Koulussakin olin supertarjoilia! Ensimmäisenä Kisällin ´´työpäivänä´´ kaadoin aamun kahvitilaisuudessa enemmän kahvia asiakkaiden lautasille kuin kuppeihin :--D Ja rikoin muummuassa 10 euron arvoisen viinilasin opettajien ruokiin(!!) joten kaikki jäivät nälkäisiksi ja isot laarit ruokaa joutuivat roskapöntön ruuaksi. Olo oli onnistunut!

Minä, minä ja minä

Tässä yön yksinäisillä tunneilla tulee välillä tylsää. Jaakko kun on yöt postihommissa, enkä minä tykkää nukkua yksin. Olenpas kerinnyt juoda litroittain teetä ja ottanut satoja kuvia ja jopa vähän piirrellytkin! Uskalsin aijemmin illalla jopa käymään vähän ulkomaailmassakin, mutta pintaan puskeva tuskanhiki ilmoitti tarpeesta palata kotiin sairastamaan.. Menee se aika kissojenkin seurassa ja onhan se itseasiassa ihan kiva välillä olla vaan rentona sohvalla ajatelematta liikoja.

Eiköhän se ole aika mennä nukkumaan kaiken tämän taiteilun jälkeen. Dumbo kiittää ja kuittaa!

Murtunut mieli.

No ei vaineskaan, mutta murtunut sormi kylläkin! Miten tämä voi olla edes mahdollista?

Toissapäivänä puhjennut kuume nousi samantien vasemmalle korvalle aiheuttaen sietämätöntä korvakipua. Ei siinä mitään, kyllähän sen kesti, mutta eilen tulehus päätti vaihtaa lennosta oikeeseen korvaan!! läpsystä vaihto ja niin edespäin.. Muutamien särkylääkkeitten ansioista, kummatkaan korvat eivät enää kipua tunne, mutta eivät kyllä sen puoleen kuulekkaan mitään :---C Kuulostaa siltä kuin koko pää olisi täynnä vettä eikä kukaan tiedä missä tyhjennysviemäri sijaitsee.. no, parempi näin kun sitä kauheata tunnetta. että joku hakkaisi sukkapuikolla korvaan ja pään sisälle.

Minähän muunmuassa omaan tavan naksutella sormiani, ja eilen se myös koitui kohtalokseni. En kyllä aluksi edes huomannut turvotusta,  enkä tiennyt mistä pikkurillini niin kipeäksi yhtäkkiä rupesi, mutta onneksi salapoliisin taidoillani selvitin asian!
Minä siis mursin pikkurillini naksauttamalla sen!!! Miten niin pitäisi juodan maitoa..

vasemmalla siis murtunut raukka, joskin omaa paikkansa oikeassa kädessäni

Kuvassahan tuo näyttää vielä melkein normaalilta, joskin nahka on hieman pingoittunut ja kiiltävä :D
Eihän tämä pikkurilli raukka taivu edes kunnolla mihinkään suuntaan, kun se on niin turvonnut ja kipiä.
Tosin nyt yönaikana on huomattavissa hieman lisäturvotusta ja pipi sormeni on suunnilleen nimettömän paksuinen. Eihän tuo tekemisiä hirveästi haittaa, mutta on se vähän ikävän tuntoinen.

Tatuointihommia olisi tiedossa vietävän paljon, mutta ensinkään en niitä kipeänä voi tehdä. Toivottavasti tuo sormikin paranee yhtäaikaa tämän taudin kanssa, sillä jos jotakin tuo jäykkyys ja kipu haittaa niin ainakin tatuoimista. Pikkurilli on hyvin suuri osa koneen tasapainon pitämisessä. Perkele kun sitä aina satuttaa ittensä.
(ja Jaakkoa kans vahingossa aina välillä)

Turquoise morning

Aamuhan se lähti taas käyntiin, aalloittain enemmän tai vähemmän kipeäoloisena. Heräsin kuitenkin yllättävän hyväntuulisena ja pitihän se heti heti ottaa kamera kauniiseen käteen :--D Aamu oli otsikostakin päätellen hyvin turkoosi, ihanaa synttärilahjaksi saatua H&M:n kynsilakkaa myöten. Minä saan jopa aamuTeen juomisestakin hyvin viihdyttävän tapahtuman aikaiseksi :D Kaikki muut ovat vielä syvästi untenmailla.. (sisältää Jaakon + kissat jotka kylläkin jakoivat kanssani teehetken). Ilmeisesti eiliset kuumepäiväunet saivat aikaiseksi tämän aikaisin ylösnousemisen tarpeen. Mutta ei minua vaan haittaa! Onpahan kerrankin laatuaikaa itseni kanssa, ja saan piirrellä ja neuloa aivan rauhassa kenenkään hästäämättä. Nice one <3

rakas kirpparilta ostettu vanha turkoosi mukini <3

No Nipsuhan se ensimmäisenä saapui häntä täristen seurakseni. Meinasi kamerakin lennähtää käsistä kun kaveri niin kovasti puski päällään rakkautta ilmoille :---D Siinä se istua napotteli ja katseli kun napsin kuvia, joten olihan se pakko hänestäkin pari kuvaa blogiini ikuistaa.

Kovasti se kettu yritti teeni juoda, ja onnistuikin kiinnittäessäni huomioni kameran säätelyyn.

Juuuri  kun sain kuvani napsittua, Mörkö ja Nippe pistivät perinteisen aamupainin pystyyn! Tuli siitäkin muutama huvittava otos :D

lopuksi vihainen ''i will be back'' ilme

Time travelling!

AUTO HOMMIA!

Pitäähän sitä välillä katsoa ajassa taakseppäin, eikä kokoajan puskea naama edellä kohti uusia ulottuvuuksia.

Aika pyyhkii hillitöntä kyytiä etiäppäin ja välillä on ihan mukavaa muistella mitä kaikkea sitä on/ja ei ole saanut aikaiseksi..

No toissakesänä ei juurikaan tullut saatua aikaiseksi yhtään mitään, Mutta päivät olivat kuitenkin täynnä mitä omituisimpia paikkoja ja retkiä.

Unohtamatta omituisia ihmisiä, joita tuli ehkä ihan vähän, ihan liian kuuluvalla äänellä kommentoitua..

ukkoslinnulla pimeyteen

Tässäpä vasta ajoneuvo! Liikkuu kuin linnun kuuluukin, eli sulavasti ja tyylillä. Tyylikkäästi kyllä upposi palkkarahoja bensaan, aika janoinen kaveri kun on. Mutta eipä sillä väliä! Hienoja retkiä, hienoja kuvia, hienoja kahvilareissuja, hienoja aikoija indeed! Mukava kesä ja paljon hienoja autoja tuli nähtyä ja kuvattua!
Ja kyllähän meidätkin nähtiin, kuka nyt tuollaista kaunokaista voisi jättää huomiotta?

stadin cruising

Ja tässäpä itse auton hallitsija omistaja. Vaikka kuva saattaisi antaa muuta ymmärtää, niin auto on hyvinkin parkissa turvallisesti ja ystäväni Samu siirtyi jossain vaiheessa takapenkille nautiskelemaan amboniaan :D
Muistaakseni sama päivä, kun ensimmäisen kerran hyppäsin foordin rattiin. Minut suorastaan pakotettiin kuskiksi, vaikka olikin vähän jännäkakka housussa( samu  ja jaakko joivat ja minähän vahingossa jäin ainoaksi kuskikuntoiseksi). Auto kun oli lähes yhtä leveä kuin pitkä ja ratti pyörii lailla ruletin. Aluksi hieman rystyset valkoisina päräyttelin pois pääkallopaikalta mutta kyllä se homma sitten alkoi pikkuhiljaa luistamaan. Ei jenkin voittanutta!

Tässäkin muutama kuva cruisingeista. Ylempänä stadin cruisingit mutta luultavasti kuukausi-kaksi eteenpäin, ja alempana forssan kokoontumisista ulosjonotus meininkejä. Jonot oli pitkät ja ihmiset outoja!

Idyllinen kesäkuva near by hietsu

Tulihan sitä perkele ajeltua ihan mukavasti kesän aikana! aika tunnelmallinen kuva ellen sanoisi.

No Kajaanissahan me saatiin (lue: minä sain) meidän mondeon halvaantumaan matinmäkeen... Olin vielä ovelana ja katselin tietä kauemmas että '' minä käännyn tässä ettei jäähä kiinni tuonne, kun tuo tie näyttää niin huonolta''.. no terve siihenhän se auto sitten jumittui.. Olihan se aika hupaisaa hommaa, Keken kanssa istuttiin autossa, kuunneltiin musiikkia ja naurettiin hysteerisesti. Avuksi saimme ensin Jonnen, ja kun hinaaminen pihalta löydetyillä johdonpätkillä(!) ei onnistunut, tuli Ile ja Paukku vielä avuksi..vaikka toverit toivatkin mukanaan hanskoja ja tukkeja ja vaikka mítä tarpeistoa, tilanne oli suhteellisen epätoivoinen.

Ne on taas näitä päiviä

Kaivettiinhan me sitä mondeota ylös joku 4-5 tuntia tuloksetta. Olihan se tietenkin uponnut pohjaa myöten mutalällyyn ja loppuvaiheessa toinen eturengas (joka kuvassa näkyykin) ei suostunut edes hievahtamaan. Tarina kuitenkin loppuu hyvin sillä jonnen rakas äityli tuli miesystävänsä kanssa riuhtaisemaan HUMMERILLA mondskan ylös ulosteesta :D oli se kyllä näky.

Ajettiinhanme koko episodin jälkeen vielä perus kauppakatubilis mutaisella ja haisevalla autollamme.
Kyllä ihmisiä kovasti nauratti.

Sainpas laitettua uuden otsikkokuvan!

Ilkeää iltapäivää vaan!

Sairaana on outo olla

Kyllähän se niin kävi, että tauti voitti tytön ja peiton alle jouduin. Urheasti aamulla menin vielä kouluun kaikesta kivusta, särystä ja turvotuksesta huolimatta. Selvisin hienosti noin yhteen asti kunnes raja tuli vastaan ja oli pakko luovuttaa ja lähteä kotiin. Onnekseni opettaja oli hyvin ymmärtäväinen...

Kotiin päästyäni totesin kuumeen nousevan vähän liiankin nopsaan kun päässä heitti ja itketti.

Mutta ei tässä vielä kaikki!!

Pakkohan se oli lähtä apteekkiin hakemaan buranaa, kun alkoi tuntua että henki lähtee tästä ruumiista.

Kerrankin apoteekki oli melkein tyhjillään ja pääsin heti tiskille, mutta mitäs apteekkitäti huomaakaan?

Minulla on 800 ibumaxin reseptin VÄÄRÄ OSA! eli ei herunut helpotusta minulle ei! hiton lehtarin lääkärit kun eivät ees oikeeta reseptiä osaa antaa -____-

Oli siis tyytyminen tavan buranaan nyyh..

Nyt parin tunnin unien ja kuumeen poishikoilun jälkeen olo on hieman parempi, mutta ei kyllä lähellekkään normaali.

Onpahan aikaa olla koneella ja katsella huippuja kuvia mitä mikun kanssa näpsittiin :)

 ihana siskolta saatu synttärilahja huivi

ISO  PENKKI

Mikun kanssa kuvailemassa!

Vanha rakennus raukka. Pitää kyllä päästä sisällekkin ottamaan kuvia vielä