lauantai 11. syyskuuta 2010

Murtunut mieli.

No ei vaineskaan, mutta murtunut sormi kylläkin! Miten tämä voi olla edes mahdollista?

Toissapäivänä puhjennut kuume nousi samantien vasemmalle korvalle aiheuttaen sietämätöntä korvakipua. Ei siinä mitään, kyllähän sen kesti, mutta eilen tulehus päätti vaihtaa lennosta oikeeseen korvaan!! läpsystä vaihto ja niin edespäin.. Muutamien särkylääkkeitten ansioista, kummatkaan korvat eivät enää kipua tunne, mutta eivät kyllä sen puoleen kuulekkaan mitään :---C Kuulostaa siltä kuin koko pää olisi täynnä vettä eikä kukaan tiedä missä tyhjennysviemäri sijaitsee.. no, parempi näin kun sitä kauheata tunnetta. että joku hakkaisi sukkapuikolla korvaan ja pään sisälle.

Minähän muunmuassa omaan tavan naksutella sormiani, ja eilen se myös koitui kohtalokseni. En kyllä aluksi edes huomannut turvotusta,  enkä tiennyt mistä pikkurillini niin kipeäksi yhtäkkiä rupesi, mutta onneksi salapoliisin taidoillani selvitin asian!
Minä siis mursin pikkurillini naksauttamalla sen!!! Miten niin pitäisi juodan maitoa..

vasemmalla siis murtunut raukka, joskin omaa paikkansa oikeassa kädessäni

Kuvassahan tuo näyttää vielä melkein normaalilta, joskin nahka on hieman pingoittunut ja kiiltävä :D
Eihän tämä pikkurilli raukka taivu edes kunnolla mihinkään suuntaan, kun se on niin turvonnut ja kipiä.
Tosin nyt yönaikana on huomattavissa hieman lisäturvotusta ja pipi sormeni on suunnilleen nimettömän paksuinen. Eihän tuo tekemisiä hirveästi haittaa, mutta on se vähän ikävän tuntoinen.

Tatuointihommia olisi tiedossa vietävän paljon, mutta ensinkään en niitä kipeänä voi tehdä. Toivottavasti tuo sormikin paranee yhtäaikaa tämän taudin kanssa, sillä jos jotakin tuo jäykkyys ja kipu haittaa niin ainakin tatuoimista. Pikkurilli on hyvin suuri osa koneen tasapainon pitämisessä. Perkele kun sitä aina satuttaa ittensä.
(ja Jaakkoa kans vahingossa aina välillä)

Ei kommentteja: